Etappi Avignon –
Gordes:
Päivä alkaa
kuumana ja aurinkoisena. Valtava sivumyötäinen puhaltelee. Edetään Durancen
vartta itään. Ensimmäiset kukkulat puskevat hien pintaan. Silti seuraavassa
kylässä Matti ostaa mukaan perussetin croisantteja ja pizzapaloja; pahinta on
energian loppuminen. Tiina lisää kuormaan päärynöitä. Pieni extrapaino ei enää
tunnu 45kg pyörässä. Aletaan lähestyä Fontaine de Vauclusea. Lounasta ja kahvia
varjossa. Ihastuttava paikka ja kirkas joki keskellä kylää. Iltapäivän
kuumuudessa otetaan suunta Cabrieres de Avignoniin, rohkeasti yli
vuorenharjanteen. Tiina alkaa epäillä FreeCycleMapsin softan korkeuskäyrien
luotettavuutta. Vastaantuleva kilpapyöräilijä näyttää käsimerkkejä: jyrkkää, ei
kannata edetä. Me kuitenkin jatkamme. Alkunousu sujuu, mutta lopussa on
työnnettävä pyörää. Säästämme energiaa ja niveliä Gordesin valloitukseen.
Huipulta saamme ensimmäiset näkymät Provencen ehkä kauneimpaan laaksoon.
Laskemme Gordesin suuntaan pikkuteitä ja yritämme säilyttää korkeuden mutta
nousu on silti uuvuttava. Onneksi iltapäivällä liikenne on pääosin
vastaantulevaa. Ylhäällä kukkulakaupunki palkitsee näkymillään. Reitti
leirialueelle pusertaa viimeiset mehut irti. Suoraa ylämäkeä vielä pari kilometriä.
Ylhäältä avautuu hieno panoraama ilta-auringossa.
Laaksoa ja kukkulaa |
Tervehdys menneisyydestä |
Gordesiin saavuttaessa näkymä pysäyttää pyöräilijän |
Etappi Gordes –
Pertuis:
Alku on mannaa,
mukavaa laskua laakson pohjalle kohti Bonnieux:ta, jossa ainoa järkevä vuorten
ylityskohta. Ensimmäinen kofeiinitankkaus Goultissa. Aurinko porottaa. Suojavoidetta
naamaan ja satulaan. Kaukaa Bonnieux ei näytä olevan korkealla, mutta loppu on
kuitenkin yllättävän jyrkkä. Lisäksi on pakko lähestyä päätietä. Lounastauko
ensimmäisessä ravintolassa. Viiniä ja salaattia, hyväksi havaittu yhdistelmä
matkapyöräilijälle. Matti on mielessään aprikoinut seuraavaa pätkää: Onko
solassa liikaa liikennettä tai jyrkkyyttä? Nousu on kova mutta menee hyvin,
sillä mielessä siintelee lasku seuraavaan laaksoon. Ja millainen lasku!
Kahdeksan kilometriä mukavaa rullausta ilman käryäviä jarrupaloja. Mahtavaa.
Lourmarinista pientä nousua ja enimmäkseen laskua Villelaureen. Ruokaostokset
pikkukaupasta. Tasaista polkemista Pertuisiin laakson perällä. Camping on
täälläkin mäen päällä, ja melonien yms herkkujen paino lähes uuvuttaa Matin.
Näkymä Gordesista etelään, oikealla näkyvästä satulasta yli seuraavien vuorten |
Kivuttavaa riitää vielä, lounastauko kylässä ennen loppurutistusta vuorten toiselle puolelle |
Talo Provencessa |
Siivu 8 km laskusta |
Etappi Pertuis –
Marseille:
Viimeinen nousu ennen Marseillea tikataan jo ilta-auringon valossa |
Marseille tänään päivänvalossa. Keskellä oikealla näkyvästä satulasta yli, psykedeelistä pyöräilyä koko metropolin halki satamaan saakka. |
Itämeren rannikolta Välimerelle, 2370 km ja 6 viikkoa. Seuraava etappi Sardinia. |
Hui! Kylmät väreet meni lukiessa, huikea suoritus! Hyvä te irtolaiset!
VastaaPoistaMulla tuli tippa linssiin! Kyllä te olette melkoisia karpaaseja <3 /Ellu the sis
VastaaPoista