Galician kunnailla

Kesälomakierroksemme jatkui Irlannista suoraan Espanjaan elpymään ja löysäilemään. Olimme edellisenä kesänä Itävallan Alpit - Kreetan rannikko -akselilla havainneet, että itse asiassa tällainen yhdistelmälomahan on mitä mainioin. Ensin jonkin sortin mielekästä aktiviteettiä, jolla saadaan kovimmat menohalut taltutettua ja päälle palautumista kesäkeleissä, jolloin fokus on lähinnä löhöilyssä ja syömisessä. On-Off voisi joku sanoa.

Halvat huvit ilta-auringossa

Dublinista lennähdimme AerLinguksen armosta Santiago de Compostelaan. Tuo Espanjan luoteiskulma Portugalin katolla oli meille tuntematonta seutua ja lukemamme perusteella se vaikutti perin erilaiselta kuin aurinkorannikko tai keskimaa. Totta tosiaan, sitähän se olikin. Vihreää, vehmasta ja kumpuilevaa maastoa, rannikkoa rytmittivät voimakkaat jokilaaksot ja niitä puolestaan kova vuoroveden vaihtelu. Paikoin tuli ihan tropiikki mieleen, paitsi jos meni mereen uimaan. Vesi ei varsinaisesti ollut linnunmaitoa, Atlantti virkistää myös kesähelteillä.

Kylillä

Aallot ne kuuluvat Atlantille

Mutta ne playat! Rannikko on rikkonainen ja täynnä toinen toistaan hienompia hiekkarantoja ja poukamia, emme ehkä missään muualla ole nähneet tällaista biitsitiheyttä. Rantoja oli lukematon määrä ja niinpä varsin rauhassa sai joillain rannoilla lötkötellä. Emme muutenkaan nähneet rannikolla juurikaan muita ulkomaalaisia turisteja kuin Santiago de Compostelan vaellusreitin kulkijoita niissä kylissä, joihin reitin eri haarat päättyivät. Rannikko on ilmeisesti erityisesti madridilaisten lomakohde, mitä en sinänsä ihmettele. Madridin kuumasta kattilasta lähtee mielellään helteitä pakoon hyisen Atlantin äärelle.


Jos rannoista oli vaikea valita komeinta, niin "The room with the view" oli helppo:
Hotel Mar de Fisterra

Hienoa hiekkaa

Meidän jäljet veteen ja takaisin, eipä juuri muita

Lihasvoimat vaihtuivat hevosvoimiin (ei kauhean moneen, jos alla on Fiat 500), kiertelimme autolla rannikkoa ja etenimme leppoisaan tahtiin. Tajusimme joku päivä, että mehän ollaan 10 v. juhlamatkalla, ensimmäinen yhteinen ulkomaanmatkamme kun oli Espanjan & Portugalin roadtrip.

Jylhää pohjoisrannikkoa

Yövyimme joka yö eri paikassa ja varasimme aina edellisenä iltana tai samana aamuna tulevan yöpaikan. Yllättävän hyvin löytyi kivaa majaa sopuhinnalla heinäkuussakin.  Päämme kellistimme tyynyyn pienissä rannikkokylissä: Villa de Puerto del Son - Fisterra - Muxia - Porto de Espasante (viimeisen yön vietimme bussissa välillä Santiago de Compostela - Madridin lentokenttä).

Fisterra, jonne maailma loppui ennen Kolumbusta

 

Muxia

 

Jatkoimme merenelävien ahmimista täälläkin Atlantin reunalla. Isompaa ja pienempää mustekalaa, simpukkaa, kotiloa jne. Olutkulttuuri oli jokseenkin köyhää Irlantiin verrattuna, mutta viiniä täällä osataan tehdä. Paitsi täytyy mainita, että sattumalta löysimme yhden maalaiskylän kahvilasta isännän itsensä meriveteen panemaa olutta, mielenkiintoisen makuista.

Sitä saa mitä tilaa: bocadillo con pulpo

España, maxima calidad lauloi J. Karjalainenkin emmekä väitä vastaan. Luoteiskulma oli kiva nähdä ja muutaman päivän jos olisi reissu vielä jatkunut, niin Irlannissa ylikuumentuneet kroppammekin olisivat jo olleet valmiita toimintaan. Siellä saisi hienoja patikkaretkiä aikaiseksi, ehkä sitten seuraavalla kerralla.

Reissu oli onnistunut, kuten aina tähän saakka. Onnetar on ollut puolellamme