No nyt on ollut jonkin sortin lockdown tai sulkutila myös blogin päivityksessä, päässyt vähän kasaantumaan tarinat. Vaikka ei tässä koronakyykyssä nyt mitään hullua reissaamista ole ollutkaan, niin jonkin sortin mielenvirkistystä ollaan koitettu itsellemme keksiä. Ei muuta kun kynä kauniisen käteen tai näppis laulamaan, ja aloittakaamme.
Hääpäiväivämme sattui sunnuntaille ja sen kunniaksi oli kiva keksiä jotain uutta, käydä jossain missä ei olla ennen käyty. Sääennuste näytti ihan mukiinmenevää lokakuun syyskeliä ja päätimme lähteä Patvinsuolle tarpomaan. Olihan sinne toki vähän ajamista, mutta lähitienoon retkikohteet tuntuivat jo vähän nähdyiltä. Perjantaina auton nokka kohti hotelli Pielistä ja aamulla Lahnalammen parkkialueelta pitkospuille. Harmaa syksyinen keli, rauhallista ja usvaista. Toiveissa oli nähdä karhu, se kuulemma hyvällä (tai huonolla, riippuu keneltä kysyy) tuurilla voisi olla mahdollista. Venäjän raja ja erämaat ovat huutoetäisyyden päässä. Karhua ei nähty, mutta todistusaineistona jätökset.
|
Sammal hohti vihreänä |
|
Laaduntarkkailija työssään, Suomujärjestä juomavettä mukaan suolle |
|
Patvinsuo |
Lähdimme koillisen suuntaan ja Suomujärven kierrokselle. Komea järvi ja hienoja hiekkarantoja, kävelyreitti meni paikoin ihan rantahiekassa. Järveltä etelän suuntaan ja varsinaiselle suolle. Illan jo hämärtyessä saavuimme Teretinniemeen yöksi 26 km tarpomisen päätteeksi. Leiripaikalla on laavu ja pieni möykkyinen maapläntti telttoja varten. Laavulla oli toinen pariskunta ja me kipusimme lintutorniin yöksi. Ajattelimme mukavuudenhaluisina, että teltan saa tasaiselle ja on jo hämärää, kukaan ei tule enää lintuja katselemaan. Ja aamulla heräämme joka tapauksessa ennen valoisaa lintujen mekastukseen. Näin kävikin. Hyvä yöpaikka. Ainut miinus, jos pissahätä yllättää keskellä yötä pitää kiivetä tornista alas...
|
Kilistelimme (tai kolistelimme) hääpäivämme kunniaksi lintutornissa |
|
Aamu valkenee, linnut ovat jo hereillä |
Heräsimme 12. hääpäivän aamuna lintutornista keskellä suota. Kamat kasaan ja pitkospuille. Mystinen & pysähtynyt tunnelma, kun hämärä väistyi mutta usva jäi. Linnut kirkuivat kaulat suorina. Patvinsuon kierros päättyi autolle, sunnuntain siivu 17 km.
|
Lintujen ylilento |
|
Ei tarvinnut kun seurata polkua |
Hieno paikka, sopiva yhdistelmä metsäpolkuja, järvimaisemaa ja vaikuttavaa aavaa suota. Syksyllä lintujen muuttoaikaan ainakin näytti olevan myös lintujen suosiossa. Ehkä ensi kerralla nähdään se karhukin...
|
Kaffepaussi |