sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Sunnuntai ja hidas sää

Seurressa sunnuntai-illan vietossa. Tänään pilvinen pyöräilypäivä, vähän löysä fiilis molemmilla ja niinpä mittariin kertyi reilut 50 km ainoastaan. Pientä kolotusta siellä ja täällä, mikä kuuluu asiaan ja otimme ihan iisisti fillaroinnin. Eilen illalla alkoi vesisade ja satoi hela natten, tänään oli koko päivän tosi roikkuvat pilvet, mutta taivas repesi uudestaan vasta iltapäivällä. Iltapäivällä ajettiin puolivahingossa leirintäalueelle, joka oli täysin tyhjä yhtä hiljaista asuntovaunua lukuunottamatta. Respa olisi pitänyt olla auki aikataulujen mukaan, mutta ketään ei näkynyt missään ja ovet lukossa. Ei jääty ihmettelemään sen pidempään vaan pistimme teltan pystyn. Kohta ilmeistyi hiljaisen asuntovaunun mamma jostain ja toi sisäänkirjautumuspaperin täytettäväksi. Ei sanaakaan englantia, mutta sen verran ymmärsimme häntä, että jossain vaiheessa tulee jostain joku monsieur meitä veloittamaan, paperin otti mamma. Let's see, koska me lähdimme kylille. Käpyttelimme pari sataa metriä kirkonkylälle ja löysimme avoinna olevan viinibaarin, joka tarjoilee hyvää chillausmusaa, paikallisia viinejä ja ilmaisen wifin. Kohta lähdemme keittelemään teltalle ja katsomaan, josko joku monsieur on ilmestynyt jostain. Suihkun ovi oli auki, lämmin vesi arvoitus.

Eilen aamulla lähdimme Besanconista ajelemaan nauttien Jura-vuoriston loppupätkistä. Mahtavan vihreää ja vehmasta, välillä tuli fiilis kuin olisi sademetsässä ajellut. Illaksi päädyimme Doleen ja siellä alkoikin satelemaan. Besancon oli muuten hieno paikka sekin, oli jotenkin epätodellista lueskella paikoista ja muinaismuistoista, joista oli mainintoja vuodelta 100 tai 1100. Otimme iisisti, oli tosi kuuma ja haravoitiin kaupunkia melko maltillisesti. Illalla nautimme hyvän taikkuaterian. Kaupungissa oli meneillään massiiviset tietyömaat, ilmeisesti polkaisevat tyhjästä raitiovaunuverkoston. Jännä kontrasti, mielettömän vanhaa ja samalla tehdään uutta sekaan. Kaupunkilaiset näyttivät kannattavan uskollisesti kantaravintoloitaan, porukkaa oli tietyömaan keskelle jääneissä ravintoloissa.

Syntymäpäiväateria, paras salaatti toistaiseksi
 
Taustalla näkyvä linnoitus on kuulemma Ranskan komeimpia ja Besanconin tärkein nähtävyys, "jonka kiertämiseen tulee varata vähintään puolipäivää". Me tyydyimme katselemaan sitä tästä perspektiivistä lepopäivän kunniaksi.
 


Besancon by evening

Besancon by night (jos iltakymmenen lasketaan yöksi)

Nyt alkaa näyttää jo todennäköiseltä, että pääsemme fillareilla Välimerelle saakka. Mitäs sitten tehdään? Ollaan vähän pyöritelty eri vaihtoehtoja, olisi mukava hengailla vaan jossain meren äärellä hetken aikaa ja jättää fillarit nojailemaan seinää. Sinänsä pyöräily maistuu ihan hyvältä edelleenkin ja ihmeen hyvin sitä konttorirottien keho tottuu päivittäiseen pyöräilyyn, Matilla toki pohjaa enemmän kuin mulla siihen hommaan työmatkapyöräilyn ansiosta. Jaksamisessa ei oikeastaan mitään eroja, ylämäissä Matilla voimaa enemmän ja niissä jään katselemaan Matin fillarin perälautaa.
 
Dolen ytimessä ruokakauppaa etsimässä ja se jos mikä on välillä haastavaa

Seurressa sunnuntai-illan letkeissä tunnelmissa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nimi olis kiva, kuva ei välttämätön