tiistai 17. syyskuuta 2013

Joen mutkasta korkeuksiin ja takaisin

Viviersin muinaiskaupungissa ollaan, leirintäalueella joka lienee vanhan kartanon alue, muistuttaa myös hieman hautausmaata. Lyonista polkastiin ulos lauantaiaamuna ja pienten kiemuroiden & blokattujen reittien kautta pääsimme kuin pääsimmekin pois sieltä. Kaupunki oli erinomaisen hieno, ajan patinoimaa ranskalaista tunnelmaa. Päätimme nousta viereisten ylänköjen kautta ylös ja tiputtautua sitten takaisin Rhone-joen varteen. Nousua oli about 11 km, ensimmäinen kilsa kaksi lähes näännyttävää, loppumatka loivaa nousua ja tasaista tiuhaa tikkaamista ylöspäin. Maisemat oli huikeat, ylhäältä näkyi hienosti Rhonen jokilaakso ja siinsipä taustalla lumihuippuiset Alpitkin.


Ihmishuoltoa Lyonissa, ruokaa pöytään


Pientä pyöränhuoltotarviketta noutamassa Lyonin vanhasta kaupungista
 
Armottoman nousun jälkeen, yes you can. Taustalla jokilaakso ja siellä jossain pilvien takana ne Alpitkin, jotka välillä näyttäytyivät 
 
Pitkän laskettelun jälkeen kelpasi istahtaa ihastelemaan maisemia. Jos oli alkunousu tiukka, niin samoin oli myös loppulasku.

Lyonista alaspäin varsinaista valmista kokopitkää pyöräreittiä suoraan etelään ei ole, tai no, riippuu mistä katsoo. Karttoihin, joihin on merkitty valmiita pätkiä sieltä täältä, on ollut paras luottaminen. Reitti on kyllä joko tekeillä tai joissain päin vielä virkamiesten pöydillä, mutta tiettyjen karttojen mukaan koko reitti pitäisi olla jo valmis ja hyvää baanaa. On ollut ihan hauska polkea aina välillä ylängöillä ja kukkoloilla, palata sitten taas hetkeksi joen varteen. Siltoja on muuten tällä reissulla tullut yliteltyä aikas monta. Nyt ollaan rullattu varsinaisessa hedelmäaitassa, on omenoita, pääryköitä, persikoita, nektariineja, aprikooseja, melooneja sun muuta herkkua tien varsilla.

Aamun ensipolkaisut leiripaikalta reitille 

Esimerkki "täysin valmiista pyöräreitistä", sateen pehmittämä hiekka-alusta ja tiukka nousu eivät valitettavasti pääse oikeuksiinsa kuvassa

Sade kierteli meitä pari päivää, näytti uhkaavalta mutta pysyi poissa. Antaahan se ainakin komeen taustan kuville
Persikoita vai nektariinejä

Pientä ylämäen poikasta, palkintona hyvä lasku ja jyhkeet näkymät


Kohtaamisia pyörätiellä. Menkää te vaan ensin, ei meillä tässä mihinkään kiirettä ole...

Eilen Viviersin vanhassa kaupungissa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nimi olis kiva, kuva ei välttämätön