maanantai 19. elokuuta 2013

Ja kahdeksantena päivänä he lepäsivät

Tai no, vuorossa pyykinpesua (leirintäalueella sekä pyykkikone että kuivuri, ou jee), pieniä huoltohommia fillareihin ja verkkotentti. Pyörät pysyi parkissa lukuunottamatta kilometrin laskettelua leirintäalueelta kylille ruoan hankintaan ja takaisin nousua. Sopivasti osui täksi aamuksi myös ensimmäinen kunnon sade, satoi ihan reippaasti muutamia tunteja, mutta päivällä jo paistoi. Useampana päivänä on tullut pieniä sadekuuroja, mutta peruslämmintä muuten. Perjantaina oli melkoinen hellekin, lämmintä varjossa +29 ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta. Tuuli puhalsi kuitenkin vähän viilentävästi, harmi vaan että se oli vastainen. En edes tiennyt, että Saharaa lukuunottamatta voi olla tosi kuuma ja kova tuuli... Vallitseva tuulen suunta vaikuttaa muutenkin olevan meille vastainen, täytyy toivoa kevyitä puhureita.

Kivat reitit jatkuu, nyt alamme olla alueella, josta löytyy melko hyvin valmiita pyöräilyreittejä, joita pystyy hyödyntämään ja yleensä ne menee aika kivoissa paikoissa ja rauhallisilla teillä. Niitä kelpaa rullata. Näyttää olevan sadonkorjuuaika, maissit jököttää kypsinä (kai) ja vilja tuleentuneena, farmarit tekee hommia. Pienissä kylissä on muuten navetat ja maatalot ihan kiinni muussa asutuksessa. Pari kertaa olemme epähuomiossa joutuneet vähän isommalle tielle, jossa ei nimeksikään piennarta ja autot viuhuu ohi. Ei hyvä raskaasti lastatuilla pyörillä tai kovin nautinnollista muutenkaan.

Laaksossa on ihmisen hyvä pyöräillä


Hildesheimin komeella keskusaukiolla nauttimassa virvokkeita

Eilinen siivu oli varsinaista sunnuntaipyöräilyä. Lähdimme aamulla sutkuttamaaan Göttingeniä kohden armottomaan vastatuuleen, ei saanut metriäkään ilmaiseksi. Tarkoitus oli jäädä sinne yöksi ja pitää lepopäivä vähän isommalla kirkolla, mutta ei mennyt ihan niinkuin Strömssössa. Göttingeniin 65 km pyöräiltyämme, kaksi metriä eteen ja yksi taakse tuulen takia, löytyi kyllä wifi helposti (kerrankin). Olimme olettaneet, että kyllä siellä nyt jossain liepeillä camping täytyy olla ja löytyihän se, mutta 15 km päästä. Ei muuta kuin soittelemaan läpi järkevän hintaisia ja keskustassa olevia majapaikkoja, mutta sorry, nein zimmer, tupa täysi.

Kokosimme raihnaiset kroppamme ja lähdimme pyörällä leirintäaluelle Dransfeldiin. Matka oli varsin mäkistä ja suurin osa piiitkään vastamäkeen, kuulin vasta tänään, että Kasselin mäet ovat käsite. Jouduimme myös taittamaan useamman kilsan juuri tällaisen vältettävän ison tien laihaa reunaa. Komiaksi lopuksi alkoi satamaan vettä ja leirintäalue sijaitsi kylän korkeimmalla laella. Perille päästyämme mittarissa oli 81 km haastavissa olosuhteissa, teltta pystyyn, ruoka tulelle ja seuraava muistikuva on aamuyöstä, kun sade alkoi ropista teltan kattoon. Tämä oli sinänsä odotettavissa, ennemmin tai myöhemmin meillä on tapana ajaa itsemme loppuun jossain vaiheessa, se on väistämätön tosiasia, vain ajoitus on arvoitus. Onpahan överitkin nyt sitten hoidettu pois alta.


Matkalla kuluu energiaa ja sitä tankataan tässä lasagnen ja pitsan muodossa, raaka-aineet jäätelöstä ja höysteistä


Leirintäalueet on muuten aika veikeitä paikkoja. Saksalaisilla näyttää olevan tapana hankkia asuntovaunu, ajaa se jonnekin leirintäaluelle ja tehdä siitä kesämökki. On komeet puutarhat ympärillä, hieno iltavalaistus, vaunuissa terassit ja autoilla tallit, tulee mieleen suomalaiset siirtolapuutarhamökit ilman kasvimaata. Pari päivää sitten oli hupaisin kokemus. Osuimme melko sattumalta leirintäaluekyltiin ja pimpottelimme sen liepeillä olevan Gasthausin ovea, että löytyisikö majasijaa. Sieltä mummo huuteli sujuvasti saksaksi ikkunasta meille ja me vastailimme englanniksi, molemmat ymmärsi mitä ymmärsi. Telttapaikka saatiin, olimme ainoat telttailijat juuri tällaisella siirtolapuutarhamaisella asuntovaunualueella. Saimme oman puutarhan ja vieressä hylätty asuntovaunu. Mahtoi saksalaisia naapureitamme sattua silmiin, kun mustalaisleiri levitti leirinsä, onneksi kuusiaidat suojasivat.

White trash people in trailer park. No ei vaiskaan, sievässä puutarhassa telttailemassa ja lainasimme naapurin hylätyn asuntovaunun ulkoisia fasiliteettejä.

1 kommentti:

  1. :-) miten sä olet voinut välttyä kuulemasta Kasselin mäistä? :-)
    Noorakin niistä mainitsi, mutta ilmeisestikin toisesta suunnasta. Ei rullaa ylämäkeen! Melkoisen matkan olette jo sutkutelleet!

    VastaaPoista

Nimi olis kiva, kuva ei välttämätön